Iranin YK-lähettilään mukaan ainakin yli 1 300 siviiliä olisi jo kuollut ja lähemmäs toistakymmentätuhatta ihmistä haavoittunut. Iranin Punaisen Puolikuun mukaan kuolleista noin 300 olisi lapsia.

Iranin ja muiden maiden antamia tietoja siviiliuhreista ei ole voitu vahvistaa riippumattomasti, mutta siviilien kärsimys on selvä.

- Iranilaiset ovat joutuneet sodan kauhujen keskelle lisääntyvässä määrin, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta STT:lle.

Sotilaskohteiden lisäksi isketään infrastruktuuriin. Yhdysvallat ja Israel käyttävät mahdollisesti myös tekoälyä etsiessään kohteita. Juusolan mukaan tämä osaltaan nostaa siviiliuhrien määrää.

Libanonissa kuolleita on maan viranomaisten mukaan jo lähemmäs 700 ja kodistaan paenneita pitkälti yli 800 000, kun Israel on vastannut ilmaiskuilla äärijärjestö Hizbollahin raketteihin.

Joitain siviilejä on kuollut myös Iranin vastaiskuissa Persianlahden maihin.

JUUSOLAN mukaan ulkomailla asuvien iranilaisten joukossa on nähtävissä, että sota aiheuttaa haavoja.

Kaksi viikkoa sitten toisinajattelijat olivat optimistisempia sen suhteen, mitä sodalla voitaisiin nopeasti saavuttaa, Juusola kertoi. Kuitenkin Iranin johto ja järjestelmä ovat yhä paikallaan.

- Varmasti monet niistä, jotka ovat tukeneet alun perin tätä hyökkäystä, ovat alkaneet epäillä sen järkevyyttä, hän sanoi.

Maailmalla järkytti erityisesti isku iranilaiseen alakouluun. Iskussa Shajareh Tayyebeh -tyttökouluun kuoli Iranin mukaan yli 170 ihmistä, valtaosa tyttölapsia.

Yhdysvaltojen sotilastutkinnan alustavien tulosten perusteella isku näyttäisi olleen Yhdysvaltojen tekemä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ensin väittänyt, että Iran olisi itse iskun takana.

- Mitä enemmän tällaisia siviilien kuolemia tapahtuu ilman, että niistä otetaan selvää vastuuta, sitä todennäköisemmin iranilaiset myös näkevät niin, että tämä ei olisi vain sota Iranin johtoa vastaan vaan sota Iranin tuhoamiseksi, Juusola sanoi.

INTERNETPIMENNON vuoksi on vaikea arvioida, mitä Iranin sisällä tapahtuu.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan Iranissa yli kolme miljoonaa ihmistä olisi jättänyt kotinsa ja joutunut maan sisäiseksi pakolaiseksi. Moni on hakeutunut maaseudulle sukulaisten luokse, Juusola sanoi.

On arvioitu, että sodan seurauksena osa iranilaisista voisi kääntyä taas tukemaan maansa hallintoa.

- Niin voi käydä, jos iranilaiset kokevat, ettei sota olekaan hyökkäys vain hallintoa vastaan, vaan Iranin koko valtiota vastaan.

Iranin johdossa ei toistaiseksi ole näkynyt merkkiä paniikista, Juusola arvioi.

Sodankin keskellä Iranissa pystyttiin suorittamaan uuden johtajan valinta, ja hallinnon rivit vain tiivistyivät.

Iskuissa surmatun ajatollah Ali Khamenein seuraajaksi valittiin hänen poikansa Mojtaba Khamenei, kovan linjan taustavaikuttaja ja vallankumouskaartin suosikki.

Iranin sotilaallinen toiminta ei sekään toistaiseksi näytä paniikinomaiselta vaan strategiselta, Juusola jatkoi.

- Suurin kärsijä ovat olleet Iranin kansalaiset ja siviilit.

STT/Ayla Albayrak